Haaveissa ura moottoriurheilun parissa?

Oletko kiinnostunut moottoriurheilusta niin paljon, että voisit kuvitella eläväsi sen parissa? Tätä ajatusta pohtivat sadat suomalaiset nuoret, kenties myös sinä heidän joukossaan. Moottoriurheilu on yksi niistä lajeista, jotka herättävät suomalaisissa valtavia tunteita ja miksipä ei, jääkiekon ja talviurheilun ohella se on yksi niistä harvoista urheilulajeista, joissa olemme menestyneet laajasti myös kansainvälisellä tasolla.

Moottoriurheilusta on Suomessa mahdollisuus tehdä myös ammatti. Tällä hetkellä ammattiopintoja tarjoaa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. Omnian Moottoriurheilu-ura tarjoaakin opiskelijoille valmentavaan puoleen painottuvan koulutuksen moottoriurheilumekaanikoksi. Lisäksi tämä koulutuskuntaryhmä tekee yhteistyötä suomalaisen autourheilun kattojärjestön AKK-Motorsport Ry:n kanssa, jotka pyrkivät takaamaan, että yhteistyössä toteutettava koulutus tarjoaisi opiskelijoille täydet valmiudet moottoriurheilun alalle.

Moottoriurheilu-ura

Moottoriurheilu-ura on suunnattu kaikille niille miehille ja naisille, jotka ovat kiinnostuneet mekaanikon työstä tai jotka haluavat tavoitteellisesti edetä kuljettajan urallaan tai jotka ovat yksinkertaisesti lajista kiinnostuneita. Moottoriurheilu-uralle voivat hakea myös sellaiset ihmiset, joilla ei ole alasta aiempaa kokemusta. Tärkeintä näissä opinnoissa ovatkin aina oma kiinnostus ja suuri motivaatio moottoriurheilua kohtaan.

Moottoriurheilu-uralta valmistuvan ammattinimike kulkee nimellä ajoneuvoasentaja, ja kyseessä on opinnoiltaan autoalan perustutkinto. Tässä koulutuksessa opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus oppia kaiken moottoriurheilun maailmasta, johon sisältyy muun muassa opintoja tulevaisuuden moottoriurheilun uusimmasta teknologiasta ja kestävästä kehityksestä. Valmentava koulutus on aina hyvin käytännönläheistä, mutta opinnoissa tehdään myös paljon teoriapainotteisia tehtäviä, joiden ansiosta opiskelijalle taataan mahdollisimman laaja tuntemus alalta.

Kuten edellä jo mainittiin, moottoriurheilu-ura sopii myös niille, jotka kilpailevat kuljettajina, tai työskentelevät jo alalla. Tästä syystä koulutukseen on mahdollista liittää kaksoisura, jonka ansiosta opetus voidaan suunnitella niin, että opiskelu mahdollistaa samanaikaisesti kokonaisvaltaisen moottoriurheilun harjoittamisen.

Lisäksi valmennuksesta ja moottoriurheilukilpailuihin osallistumisesta on mahdollista saada opintopisteitä, jotka tulevat vauhdittamaan moottoriurheilu-uran opintoja entisestään. Samalla on kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että kilpailut ja harrastaminen opintojen ohella vaativat opiskelijalta vankkaa sitoutumista molemmin puolin; opintojen ohella omaa kilpauraa ei tulisi jättää taka-alalle, kun taas samalla kilpauran ohella opintoja ei tulisi myöskään laiminlyödä. Tärkeää moottoriurheilu-uralla onkin omistautuminen, jonka myötä opiskelija pyrkii saamaan parhaan mahdollisen edun sekä kokemuksesta että opinnoista.

Moottoriurheilu kestävän kehityksen näkökulmasta

Ympäristötekijöiden tärkeys moottoriurheilussa on puhuttanut jo useamman vuoden ajan, sillä ekologisuudesta ja hiilijalanjäljestä on tullut merkittävä tekijä lähes jokaisella alalla. Moottoriurheilun hiilijalanjäljen tiedetään olevan suuri, sillä autoilusta lähtevien päästöjen vaikutukset ovat ilmastolle haitallisia.

Moottoriurheilun uudet tuulet

Moottoriurheilun toiminnasta Suomessa vastaavat kattojärjestöt Suomen Moottoriliitto ja AKK Motorsport Ry yhdistivät voimansa vuonna 2015 perustaen ympäristöpalkinnon, jonka tarkoituksena on kannustaa moottoriurheilun parissa työskenteleviä kerhoja, kuljettajia ja muita toimijoita ottamaan ympäristö moottoriurheilussa entistä enemmän huomioon.

Moottoriurheilun ekologisuudesta puhutaan paljon ja on ymmärrettävää, että ihmisten suusta kuulee usein varsin negatiivisia kommentteja. Samalla on kuitenkin huomioitava, että moottoriurheilusta on erityisesti Suomessa tullut useiden ympäristöön liittyvien näkökantojen edelläkävijä. Lisäksi yleinen uskomus siitä, että moottoriurheiluvälineet toimisivat suurimpana ilmansaasteita tuottavana tekijä, on harhaa, sillä tänä päivänä esimerkiksi vaateteollisuus ja lentäminen tuottavat valtavan määrän päästöjä ilmastoon. Tässä mielessä esimerkiksi osa moottoriurheilun ympäristövaikutuksista liittyy merkittävällä tavalla suurtapahtumien ja yleisön tuottamiin matkapäästöihin.

Moottoriurheilussa esimerkiksi energiatehokkuutta on kyetty lisäämään teknologian mullistuksen myötä tuomien uudistusten ja innovaatioiden ansiosta. Ekologisuus ja kestävä kehitys on huomioitu laajasti kilpa-autoilun alalla, sillä ammattilaisten mukaan esimerkiksi nykyisten Formula 1 -autojen moottorit ovat markkinoiden energiatehokkaimpia moottoreita. Alalla tiedetään, että polttomoottoreita tullaan todennäköisesti käyttämään vielä pitkän aikaa, jolloin myös autonvalmistajat haluavat keskittyä mahdollisimman energiatehokkaiden moottoreiden valmistukseen, jolloin myös siitä syntyvät päästöt olisivat entistä alhaisempia. Tämän ovat omalta osaltaan mahdollistanut myös suuret rahavirrat, jotka liikkuvat moottoriurheilun parissa.

Moottoriurheilun kestävä kehitys kansainvälisellä tasolla

Moottoriurheilun parissa tehdyt toimet kestävän kehityksen puolesta ovat heijastuneet myös yleisessä liikenteessä käytettävien ajoneuvojen, kuten moottoripyörien ja autojen päästöihin. Ympäristötekijät on huomioitu kotimaisten liittojen lisäksi myös kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi Kansainvälinen autoliitto FIA on kehittänyt jo useamman vuoden ajan ympäristöystävällisiä kilpa-autoilun luokkia.

Lisäksi FIA myöntää eri moottoriurheilukilpailuille ympäristösertifikaatteja, minkä ansiosta myös moottoriurheilun seuraajat voivat olla varmoja siitä, että kyseisen kilpailun järjestävät ovat ottaneet osaa kaikkien yhteisiin ilmastotalkoisiin.

Tavoitteita on kuitenkin vielä saavuttamatta, sillä moottoriurheilussa käytetään edelleen suuria määriä uusiutumattomia luonnonvaroja. Samalla on kuitenkin huomattava, että moottoriurheilussa päästöjen määrää ei voida koskaan ehkäistä kokonaan, mutta tästä huolimatta alan järjestöt tekevät töitä kestävämmän kilpalajin ja harrastuksen puolesta.

Moninainen moottoriurheilu

Moottoriurheilu eri muodoissaan on Suomessa erityisen suosittua ja maastamme onkin lähtöisin väkimäärään suhteutettuna erityisen paljon menestyneitä moottoriurheilijoita, kuten Kimi Räikkönen ja Valtteri Bottas. Vaikka osa on sitä mieltä, ettei moottoriurheilu ole urheilua lainkaan, niin monet taas pitävät moottoriurheilua aivan erityisen monipuolisena lajina.

Koko perhe harrastaa

Yllättävän monessa suomalaisperheessä koko perhe on innostunut moottoriurheilusta ja harrastaa sitä yhdessä. Perheen pienimmät saattavat kurvailla karting-radoilla vanhempien osallistuessa kisajärjestelyihin ja pienen kuljettajan sekä auton huoltotoimiin. Joissakin perheissä kaikki perheenjäsenet ajavat ja toisissa taas auton rassaaminen ja tuunaaminen on se tärkein juttu ja harrastuksen ydin. Joissakin perheissä taas perheenjäsenet keskittyvät erilaisten moottoriurheilukilpailujen seuraamiseen ja saattavat reissata niiden perässä ympäri Suomen – tai jopa ulkomaille. Juuri tällaiset esimerkit kertovat siitä, kuinka moninainen harrastus moottoriurheilu parhaimmillaan on ja kuinka monin eri tavoin sitä voidaan harrastaa.

Moottoriurheilu tarjoaa koko perheelle mahdollisuuksia hankkia yhteisiä kokemuksia sekä onnistumisen elämyksiä. Parhaimpia kokemuksia muistellaan perhepiirissä vuodesta toiseen ja ne ovat myös tilaisuuksia oppia uusia asioita sekä tutustua uusiin ihmisiin. On aina upea kokemus, kun pystyy ylittämään itsensä ja onnistuu esimerkiksi saavuttamaan oman uuden ennätysajan. Tai kun saa itse tuunatun auton yltämään erityisen hyvään suoritukseen.

Erilaisia lajeja

Kuten edellä jo todettiin, on moottoriurheilu monin tavoin erityisen monipuolinen harrastus. Sen lisäksi, että moottoriurheilua voidaan lähestyä hyvin monin eri tavoin, löytyy sen piiristä myös hyvin erilaisia lajeja kartingista F1:een. Moni aloittaakin lajin harrastamisen niin sanotusti hieman kesymmistä lajeista, kuten kartingista, ja osa siirtyy näistä lajeista pikkuhiljaa aina vain vaativampiin lajeihin ja vaativammille radoille – päätyypä osa jopa F1-radoillekin.

Kimi Räikkönen on tästä hyvä esimerkki. Hän nimittäin aloitti moottoriurheiluharrastuksensa karting-radoilta, joilla hänen lahjakkuutensa tuli ilmi. Nykyisin hän ajaa moottoriurheilun kuninkuuslajia F1:tä. Uransa aikana Kimi on onnistunut kahmimaan useita voittoja sekä yhden maailmanmestaruuden, joka on vuodelta 2007. Uransa aikana hän on ehtinyt edustaa myös monia talleja, kuten Sauberia, Ferraria sekä Lotusta. Kaikkiaan Kimi on ehtinyt osallistua jo yli 300:n F1-kilpailuun.

Suomalaisen rallin historiaa

Suomi tunnetaan moottoriurheilun pohjoisena suurmaana. Naapurimaista poiketen Suomi on menestynyt useassa eri moottoriurheilulajissa. Meillä on ollut pitkä lista ammattilaisia sekä formulamaailmassa, moottoripyöräilyssä että rallissa. Ralli on kuitenkin ollut yksi ensimmäisiä suuria moottoriurheilulajeja Suomessa. Tämä selittyy hyvin Suomen maantieteellä ja rakenteella. Suomi on ollut pitkään maatalousvoittoinen valtio, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja metsäteitä riittää tuhansia kilometrejä. Ralli on luultavasti kehittynyt muotoonsa samaan tapaan kuin suurin osa muistakin urheilulajeista: nuorisolla on ollut tylsää ja muun tekemisen puuttuessa autoilla on alettu ajaa kilpaa. Suomeen autokilpailut ovat tulleet Ruotsista runsas sata vuotta sitten ja ensimmäisiä autokisoja järjestettiin myös 1900-luvun alkupuolella.

Suomen ensimmäiset rallikilpailut

Ensimmäiset suomalaiset rallikilpailut käytiin Autoliiton edeltäjän Suomen Autoklubin Jyväskylän paikallisosaston järjestämänä vuonna 1951. Jyväskylän ja Keski-Suomen alueella onkin pitkät perinteet rallikisojen järjestäjänä. Nykyinen maailmanmestaruusluokan Suomen kilpailu, tuttavallisemmin Neste Ralli, järjestetään yhä samoilla seuduilla. Nykyaikaisesta järjestelmästä poiketen rallissa ei ollut vastaavaa erikoiskoejärjestelmää, vaan kilpailussa oli kaksi erikoiskoetta. Kisareitti kulki Jyväskylästä Rovaniemelle asti, jonka jälkeen palattiin muiden kaupunkien kautta takaisin Jyväskylään. Jyväskylän Suurajot olivat alun perin karsintakilpailu legendaariseen Monte Carlon ralliin, jota on järjestetty jo vuodesta 1911.

Neste Rallista tulee Suomen moottoriurheilun suurtapahtuma

Vuosien saatossa Jyväskylän ralli on vakiinnuttanut paikkansa rallin maailmanmestaruussarjan yhtenä perinteisistä kilpailupaikoista. Kansainvälisen autoliiton FIA:n järjestämään rallin MM-sarjaan Jyväskylä on kuulunut vuodesta 1973 asti, jolloin virallinen maailmanmestaruussarja aloitettiin. Jyväskylän ralli on vuodesta 1994 järjestetty pääsponsorinsa Nesteen mukaisesti nimellä Neste Oil Rally ja nykyään nimellä Neste Ralli.

Neste Ralli on saanut lukuisia kansainvälisiä tunnustuksia sekä kansainväliseltä autoliitolta että talleilta, ja se on äänestetty 2000-luvulla muutamaan otteeseen maailman parhaaksi MM-ralliksi. Suomalaiset ovat tavallisesti olleet kotikilpailuunsa hyvin valmistautuneita ja Neste Rallin voittajana onkin usein komeillut suomalainen kuski.

Suomalaiset rallikuskit Jyväskylän Suurajoista nykypäivään

Suomalaisten rallikuskien kansainvälinen menestys on saanut alkunsa pitkälle Jyväskylän Suurajojen saamasta kansainvälisestä asemasta. Tämän moottoriurheilun ensimmäisenä suurena suomalaisena supertähtenä voidaan pitää Timo Mäkistä, joka aloitti kansainvälisen uransa osallistumalla Jyväskylän rallitapahtumaan vuonna 1959. Hän tuli kuuluisaksi voittamalla vuonna 1965 sekä Jyväskylän rallin että Monte Carlon rallin. Monte Carlon rallin hän voitti ensimmäisenä suomalaisena.

Vaikka Timo Mäkinen ei urallaan saavuttanut yhtään maailmanmestaruutta, hän on jättänyt jälkensä suomalaiseen rallihistoriaan. Muita tämän ajan suuria rallitähtiä olivat Ralliprofessori-lempinimen saanut Rauno Aaltonen sekä Simo Lampinen. Kyseisiä kuskeja alettiin ulkomaisessa mediassa kutsua lisänimellä Flying finn, jolla tarkoitetaan urheilussa poikkeuksellisen nopeita ja lahjakkaita suomalaisyksilöitä. Rallin maailmanmestaruuden on suomalaisista voittanut ensimmäisenä vuonna 1978 Markku Álen. Kilpailu tunnettiin aikoinaan nimellä FIA Cup. Ensimmäisen nykymuotoisen tallimestaruussarjan voitti vuonna 1981 Ari Vatanen.

Vuodet 1986 – 1993 olivat Juha Kankkusen kulta-aikaa, jolloin hän voitti neljä maailmanmestaruutta. Juha Kankkunen nousi maailmanmestariksi, vaikka ensimmäinen maailmanmestaruus syntyi protestin seurauksena ja Markku Álenilla oli kauden päättyessä kovemmat pistelukemat. Kankkunen voitti lopulta Rallin MM-sarjan vuosina 1968, 1987, 1991 ja 1993. Samaan on yltänyt ainoastaan Tommi Mäkinen. Mäkinen nousi rallikansan ykköseksi voittamalla Someron SM-rallin ja hän pääsi MM-sarjaan vuonna 1987. Tommi Mäkinen voitti ensimmäisen mestaruutensa Subarun tallissa ajamallaan Mitsubishin Lancer-autolla. Samalla autolla hän voitti myös seuraavat mestaruutensa vuosina 1997 – 1999.

Juha Kankkusen ja Tommi Mäkisen jälkeinen aika

Tommi Mäkisen jälkeen suomalaisia ei ole nähty MM-rallin voittajina Marcus Grönholmia lukuun ottamatta. Kuitenkin suomalaiset ovat menestyneet rallissa hyvin taistelemalla mitalisijoista ja kokonaispistemäärissä sijoittumalla viiden parhaimman joukkoon useimpina vuosina.

2010-luvulla suurimpia suomalaisia rallitähtiä ovat olleet Jari-Matti Latvala, Juho Hänninen ja Esapekka Lappi, josta etenkin Lappi kuuluu Suomi-rallin suuriin toivoihin, sillä hänellä on nuoren ikänsä puolesta useita ajovuosia vielä edessä. Kauden 2018 aikana sekä Latvala että Lappi ovat molemmat ajaneet Toyotan tehdastiimissä, ja he ovat artikkelin kirjoitushetkellä kokonaispisteissä viiden parhaan joukossa.

Moto GP tulee Suomeen – Seuraako Formula 1?

KymiRing pyrkii moottoriurheilun superluokkien tapahtumajärjestäjäksi! Suomen Iitistä on kuulunut viimeisien vuosien aikana iloisia uutisia moottoriurheilun ystäville. Kouvolan lähellä sijaitsevaan Iittiin valmistuva KymiRing-rata on saanut kansainvälisiä moottoriurheilukilpailuja varten hyväksynnän kansainväliseltä autoliitolta FIA:lta ja moottoripyöräliitolta FIM:lta. Moto GP:n kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena ratamoottoripyöräilyn kuninkuusluokan osakilpailuja ajetaan vuosina 2020-2025 Iitissä yhteensä viisi kappaletta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ensimmäisen osakilpailun oli tarkoitus olla kisakalenterissa jo vuonna 2019, mutta kilpailua siirrettiin vähintään vuodella, mikä takaa KymiRingin järjestäjille aikaa valmistautua kilpailuun ja hioa rata parhaimpaan mahdolliseen kuntoon.

Jos Moto GP saadaan Suomeen, niin entä F1?

Suomi tunnetaan maailmalla moottoriurheilun pienenä ihmemaana, mutta F1 -kisoja ei ole täällä nähty, vaikka sellaista onkin joskus suunniteltu kaupunkikilpailun muodossa Helsinkiin legendaarisen Monacon osakilpailun tapaan. Kuitenkin nyt, kun Moto GP saadaan todennäköisesti järjestettyä myös Suomessa, tärkeä kysymys onkin: nähdäänkö KymiRingillä joskus myös F1-osakilpailu?

KymiRingin ominaisuudet

KymiRingin päärata on pituudeltaan 4,6 kilometriä ja se on 12 metriä leveä. Vertailukohtana KymiRingin radalle voidaan muodon ja pituuden perusteella pitää Espanjan Montmelósta löytyvää Barcelonan rataa, joka on ollut kisaohjelmassa vuosina 1991-2018. Myös nykyisestä kisaohjelmasta löytyvä Bahrainin F1-rata on lähes samanmuotoinen. KymiRingin radalta löytyy yhteensä 18 kaarretta, ja kuvaluonnosten perusteella kisassa tulisi olemaan hyvin paljon mielenkiintoisia tilanteita tarjoavia ohituspaikkoja.

Kriteerinä Grade 1 -luokitus

F1-kisaa varten KymiRing tarvitsee kansainväliseltä autoliitolta, FIA:lta, erillisen Grade 1 -luokituksen. Grade 1 -luokitus eroaa alemmista muista luokituksista lähinnä laitteistonsa puolesta, joka ei siis välttämättä tarkoita rataan liittyviä ominaisuuksia, vaan voi koskea esimerkiksi kuljettajien ja median edustajien tiloja, varikkotiloja, katsomokapasiteettia ja kulkuyhteyksiä kisapaikalle.

KymiRingin osalta kulkuyhteydet tarkoittavat lähinnä etäisyyttä pääkaupunkiseudulle ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Iitissä sijaitsevalta radalta pääsee Helsinkiin alle kahdessa tunnissa. Tavallisesti F1-kisapaikoissa on katsomopaikkoja yli 100 000 kappaletta, kun taas KymiRingissä on katsomopaikkoja noin 35 000, jonka päälle on erikseen maisemapaikat. Suomen osakilpailun kilpailuvalttina voidaan pitää juuri luonnon läheisyyttä ja maisemapaikkojen runsasta lukumäärää, sillä monesta paikasta näkee suurimman osan radasta. KymiRing onkin tällä hetkellä Pohjoismaiden ainoa rata, jolle FIA on myöntänyt Grade 1 -luokituksen.

Sääolosuhteet haasteena

F1-sarja ajetaan pääsääntöisesti maaliskuusta joulukuun alkuun. Suomen sääolosuhteet tekisivät maailman pohjoisimpana järjestettävän F1-kilpailun aikatauluttamisesta haasteellista. Voisi kuvitella, että parhaimpana ajankohtana Suomessa tälle moottoriurheilun suurtapahtumalle olisi loppukesä tai alkusyksy, sillä kesäkaudella kilpaillaan yleisesti myös muut Euroopan kisat. Esimerkiksi Unkarin Hungaroringin kisa on tavallisesti heinäkuun loppupuolella, jolloin Suomen kisaviikonloppu sijoittuisi luultavasti elo-syyskuulle. Ensimmäinen Moto GP -kisa ajetaan KymiRingillä luultavasti heinäkuussa 2020.

Raha puhuu Formula 1 -kisojen järjestämisessä

KymiRingin rakentamisen ensimmäisen osuuden budjetti on ollut noin 25 miljoonaa euroa, josta kolmasosa pyritään saamaan yksityisten sijoittajien lompakosta. Valtio on avustanut ratakokonaisuuden rakentamisessa noin 7 miljoonan euron omarahoitusehdolla. Puolet tästä moottoriurheilun radan avustuksesta vaatii siis, että yksityisrahoitus toteutuu.

Moto GP -kilpailun järjestäminen maksaa lisensseineen yli viisi miljoonaa euroa per kilpailu. Esimerkiksi Espanjan osakilpailusta maksettiin kuudelta vuodelta 41 miljoonaa euroa vuosina 2011-2017. Vuoden 2010 osakilpailun järjestämisestä arvioitu hyöty talousalueelle oli kuitenkin noin 40 miljoonaa euroa, joten kisan järjestäminen lienee taloudellisesti järkevää. Formula 1 -kisan järjestämisen budjetti on kuitenkin moninkertainen verrattuna Moto GP -sarjaan.

Formulakilpailun eri lisenssimaksujen ja siirrettävän kisainfrastruktuurin rakentaminen voi maksaa kymmeniä miljoonia, ja sopimukset ovat tavallisesti kymmenen vuoden pituisia. Useiden perinteikkäiden formularatojen, kuten Australian GP:n ja Iso-Britannian GP:n järjestäjät ovat tarvinneet isoja valtionavustuksia järjestääkseen kisoja. Onkin kyseenalaista, mistä Suomen GP:lle saataisiin tarvittava rahoitus, sillä katsojien määrä KymiRingillä on hyvin paljon rajoitetumpi isompiin F1-kilpailuihin verrattuna. Myös Suomen F1-tähti Kimi Räikkönen on pohtinut rahoituksen riittävyyttä formulakisojen tuomisessa Suomeen.

Nähdäänkö moottoriurheilun kuninkuusluokka Suomessa?

Nähtäväksi jää, saadaanko F1-sirkus vielä meille pohjoiseen. KymiRingin sijainti ja puitteet antaisivat tälle mahdollisuuden, mutta luultavasti sekä Suomen valtio, että F1-sarjan pääomistajat haluavat nähdä ensin muutaman onnistuneen Moto GP -kilpailun ennen Suomen KymiRingin F1-osakilpailua.

Tietoa moottoriurheilun maailmasta

Tervetuloa sivulle!

Jos olet moottoriurheilun ystävä, olet oikeassa paikassa. Blackdiamond.fi-sivulla keskitymme moottoriurheiluun ja käymme läpi eri moottoriurheilulajeja, lajien historiaa ja varsinkin suomalaisten kuljettajien menestystarinoita moottoriurheilun saralla. Sivustolta löydät perustietoa moottoriurheilusta yleisesti, minkä lisäksi paneudumme tarkemmin pinnalla oleviin moottoriurheiluaiheisiin.

Moottoriurheilu on penkkiurheilua parhaimmillaan. Lajissa yhdistyvät kuskien fyysisten ominaisuuksien lisäksi ajoneuvon suorituskyky, jossa talleilla on merkittävä rooli. Moottoriurheilussa on useita lajeja, joissa ajetaan kilpaa sekä maalla, vedessä että ilmassa. Suomeen moottoriurheilu on levinnyt Ruotsin kautta, minkä lisäksi ruotsalaiset olivat ensimmäisiä ulkomaalaisia Suomen moottoriurheilukisoissa. Suomi on kansainvälisesti vertailtuna moottoriurheilun suurmaa, joka sekä pinta-alaansa että varsinkin asukaslukuunsa suhteutettuna on tarjonnut kansainvälisille moottoriurheiluradoille useita tähtiä. Näitä ovat olleet muun muassa Mika Häkkinen, Keke Rosberg, Jarno “Paroni” Saarinen, Kimi Räikkönen ja Tommi Mäkinen.

Erilaisia moottoriurheilulajeja

Moottoriurheilu voidaan jakaa suoosituimpien lajien osalta ajoneuvon mukaisesti autourheiluun ja moottoripyöräurheiluun. Autourheilussa suurimpia lajeja ovat formula-autoilu, ralliautoilu, kiihdytysautokilpailut eli drag racing, sekä offroad-autoilu. Pienemmistä autourheilulajeista suomalaiset ovat menestyneet hyvin esimerkiksi drag racingissa, ja tämän moottoriurheilulajin kotipaikaksi on vakiintunut Suomessa Alastaron moottoriurheilurata.

Moottoripyöräurheilu, etenkin ratamoottoripyöräily, on saavuttanut vankan suosion etenkin Italiassa, Espanjassa ja muissa Välimeren maissa. Ratamoottoripyöräilyä ajetaan moottoritilavuuksiltaan erilaisissa luokissa, jotka jakautuvat Moto GP-luokan lisäksi Moto2 ja Moto3-luokkiin. Moottoripyöräurheiluun sisältyvät ratamoottoripyöräilyn lisäksi enduro, motocross, trial-moottoripyöräily ja speedway.

Kansainväliset moottoriurheilusarjat ja suomalaiset kuljettajat

Formula 1 on suomalaisittain ehkä tärkein moottoriurheilusarja, ja formuloista onkin tullut jääkiekon ohessa yksi suosituimmista suomalaisten penkkiurheilulajeista. Suomalaiskuskeja on nähty F1-luokassa aina vuodesta 1974 asti. Rallin MM-sarjassa suomalaiset ovat olleet mukana jo 1950- ja 1960-luvuilta lähtien, ja rallin suuriin suomalaisiin kuuluvat Tommi Mäkinen ja Juha Kankkunen, joilla molemmilla on neljä maailmanmestaruutta.

Moto GP-sarjassa suomalaiset ovat menestyneet Mika Kallion, Jarno Saarisen ja Teuvo Länsivuoren johdolla useina eri vuosikymmeninä. Myös muissa pienemmissä moottoriurheilulajeissa on ollut paljon suomalaisväriä. Formula 1- veneilyssä mainetta on niittänyt Sami Seliö, joka on voittanut lajin maailmanmestaruuden kahteen otteeseen. Myös Motocrossissa on nähty paljon suomalaisväriä, ja esimerkiksi Motocrossin sisarlajissa Endurossa suomalaiset ovat voittaneet useita maailmanmestaruuksia.

Toivottavasti löydät sivuilta kiinnostavia juttuaiheita, joiden kautta pääset perehtymään moottoriurheilun maailmaan!

NASCAR on Yhdysvaltojen toiseksi seuratuin urheilusarja

Ensimmäistä kertaa Nascar-kisoja seuratessa on helppo hämmentyä. Ovaalinmuotoisen radan seuraaminen saattaa vaikuttaa hyvin yksinkertaiselta ja jopa tylsältä, ainakin jos on tottunut Formula 1 -sarjan kisapaikkakohtaisiin ratoihin, joissa mutkia ja vaarallisia ohituspaikkoja on pitkin rataa. Nascar on kuitenkin vakiinnuttanut itsensä rapakon takana jopa toiseksi suosituimpana urheilusarjana heti amerikkalaisen jalkapallon NFL-liigan jälkeen. Yhdysvaltojen ulkopuolella tämä moottoriurheilu kuitenkin tunnetaan huonosti, ja Suomessa sen tietää moni korkeintaan Daytona 500 -tapahtumasta, joka on kauden ensimmäinen ja suosituin kilpailu. Tässä artikkelissa kerromme kyseisen moottoriurheilusarjan pääpiirteet.

NASCAR Sprint Cup Series

Nascarissa on useita eri sarjoja eritasoisille kuskeille ja talleille. NASCAR Sprint Cup Series -sarja tunnetaan myös nimellä Monster Energy NASCAR Cup Series. Kyseistä sarjaa pidetään Nascarin pääsarjana. Sprint Cupissa ovat tämän autourheilun suurimmat tähdet ja isoimmat tallibudjetit. Tässä sarjassa autojen maksiminopeus on yli 300 kilometriä tunnissa. Sarjassa ajetaan kaiken kaikkiaan 36 osakilpailua.

NASCAR Nationwide Series

Nascarin Nationwide Series -sarja eli NASCAR Xfinity Series toimii tämän lajin ensimmäisenä divarina, josta suurimmat tähdet siirtyvät usein Sprint Cup Series -sarjaan. Usein monet kuskit ajavat kuitenkin molempia sarjoja harjoitellakseen alemmassa sarjaluokassa vaativampia kilpailuja varten. Tämän sarjan autot ovat hieman kevyempiä ja tehottomampia kuin pääsarjan autot.

NASCAR Camping World Truck Series

Kyseessä on Nascarin erityinen lava-autoilla ajettava sarja. Tämän sarjan kautta monet tavoittelevat paikkoja Nationwide-sarjaan, mutta parhaat kuljettajat voivat päästä myös suoraan Sprint Cup Series -pääsarjaan. Tämän lisäksi Nascariin on viimevuosina tullut myös Yhdysvaltojen ulkopuolella ajettavia kilpailuja.

Nascarin perussäännöt

Nascarissa kuskit ajavat muutamaa erikoisrataa lukuun ottamatta ovaalin muotoisella radalla. Radan pituus vaihtelee puolesta mailista noin kolmeen mailiin ja kilpailun kokonaispituus vaihtelee kolmensadan ja viidensadan mailin välillä, joten kierroksia kertyy huomattavasti. Esimerkiksi suosituimmassa Daytona 500 -kilpailussa ajetaan kaksisataa kierrosta rataa, jonka pituus on 2,5 mailia. Kyseessä on laji, jossa kerätään Formula 1 -sarjan tapaisesti pisteitä osakilpailujen voitosta, mutta myös kierrosten johtopaikasta. Jos kilpailua johtaa vähintään yhden kierroksen, kuljettaja saa viisi pistettä, jonka lisäksi kuljettaja, joka johtaa kilpailua suurimman kierrosmäärän, saa viisi pistettä lisää.

Pistelaskujen perusteella määräytyvät kuskien sijoitukset kokonaispistetaulukossa, joka ratkaisee kauden voittajan. Koska yksi kuljettaja voi käyttää useita eri autoja kauden aikana, ratkaistaan kilpailusijoitusten ja johtokierrosten perusteella erikseen myös autokohtainen mestaruus.

Nascarin lähtöjärjestys määräytyy samalla tavalla kuin Formula 1 -sarjassa. Autot ajavat aika-ajokierroksia ennen varsinaista kilpailua, jossa nopeimman kierrosajan paaluttanut pääsee aloittamaan ensimmäisestä lähtöruudusta, toiseksi nopein toisesta lähtöruudusta, ja niin edelleen.

Nascarin liputussäännöt

Liputussäännöt poikkeavat muiden autourheilusarjojen säännöistä. Lippumiehellä ja lipuilla on suuri rooli Nascarissa. Lähtölippuna on vihreä lippu, kun taas valkoisella lipulla osoitetaan viimeisen kierroksen alkamista. Ruutulippu toimii samaan tapaan kuin muussa moottoriurheilussa, ja kertoo koska kilpailu on päättynyt.

Nascarin autot

Nascaria ajetaan tehdasvalmisteisilla henkilöautoilla, jotka on muokattu kilpailuolosuhteisiin sopiviksi. Käytettyjä automerkkejä ovat Chevrolet, Ford ja Toyota, jonka lisäksi moottoreilla ja renkailla on omat valmistajansa. Autoissa ei ole ikkunoita, ja tallit muokkaavat autojen kokoa ja painoa esimerkiksi asentamalla metallin tilalle hiilikuitukehikoita.

Autojen ajettavuus ja niihin tehdyt muutokset määräytyvät lähinnä sen perusteella, onko autolla tarkoitus ajaa vain ovaalinmuotoista rataa, jolloin autojen tulee voida kääntyä vain vasemmalle, vai ajetaanko autolla myös kahden suunnan mutkan kisoja. Autot voivat painaa yli 1500 kiloa, mikä tekee niistä noin kaksi kertaa painavampia kuin Formula 1 -sarjan autot. Kuitenkin Nascarissa autojen huippunopeus on jopa 340 kilometriä tunnissa, johtuen radan muodon aiheuttavasta kiihtyvyydestä ja autojen tehosta, joka on 700 hevosvoimasta tuhanteen hevosvoimaan asti.

Nascarissa varikkokäyntejä tapahtuu jatkuvasti, ja esimerkiksi renkaita vaihdetaan jopa 14 kertaa yhden kisan aikana. Yksi kisa kestää pääsääntöisesti nelisen tuntia. Nascarille kannattaa antaa mahdollisuus, etenkin jos on pitkään seurannut Formula 1 -kisoja. Tässä lajissa yhdistyvät amerikkalaisuuden perusteemat viihdyttävän autourheilun ympärille. Ellet ole ikinä katsonut Nascaria, suosittelemme aloittamaan Floridan Daytona 500 -kisasta.

Moottoriurheilu vedonlyöntikohteena

Moottoriurheilu ja vedonlyönti ovat kulkeneet käsi kädessä heti siitä lähtien, kun ihmiset ovat alkaneet ajaa kilpaa. Vedonlyönnin näkökulmasta moottoriurheilussa on omat erikoispiirteensä, sillä muuhun urheiluun verrattuna moottoriurheilussa korostuvat tallien kuljettajavalinnat ja strategia, sekä ajoneuvon yksityiskohdat ja sääolosuhteet. Kyseessä on välineurheilun ääripää, ja kuljettajien sijoitukset ovat verrannollisia tallien budjetteihin ja käytössä olevaan tekniikkaan, koska ajoneuvoja koskeva säännöstö muuttuu lähes vuosittain. Vedonlyönnissä on poikkeuksetta etulyöntiasema sillä, joka ymmärtää lajin peruselementtien lisäksi myös perusteet ajoneuvojen tekniikasta, tallien yleisestä strategiasta ja tallien sisäisen nokkimisjärjestyksen aiheuttamista kuljettajavalinnoista kisan aikana. Vedonlyöntisivuista esimerkiksi suomalaisten suosima Unibet tarjoaa laajasti vedonlyöntiä Moottoriurheilu-osiossaan.

Vedonlyöntikohteita moottoriurheilussa

Moottoriurheilussa vedonlyönti tapahtuu hyvin suoraviivaisesti, koska lopputulokset ovat kuljettajakohtaisesti tarkkaan määriteltyjä ja pistelasku yksinkertaista. Voittajan puolesta veikkaaminen on perinteinen vedonlyöntimuoto, jossa lyödään vetoa kuljettajan tai tallin voitosta tietyssä kilpailussa. Moottoriurheilussa ei tunneta tasapelin mahdollisuutta, jolloin kertoimissa veikataan aina voittajan tai voittajien puolesta.

Kauden mestaruus ratkaistaan osakilpailujen voittojen ja pistesijojen perusteella. Voittaja on luonnollisesti se, joka kerää kauden aikana eniten pisteitä. Tallimestaruus on sama kuin kuljettajien mestaruus, mutta koska useimmilla talleilla on monta eri edustajaa, veikataan tässä kuskien yhteispistemäärän perusteella kauden kokonaisvoittajaa.

Kuljettajien välisessä sijoituksessa veikataan kahden tai useamman eri kuljettajan keskinäistä järjestystä joko yksittäisessä kilpailussa tai kokonaiskilpailussa.

Vedonlyönti tapahtumien mukaan

Moottoriurheilussa on mahdollista veikata myös tietyn tapahtuman todennäköisyyden mukaan. Mikä onkin virkistävä vaihtoehto ja olisi mielenkiintoinen lisä miesten jalkapallon em 2020 -turnaukseenkin. Tämä vedonlyönnin muoto on hauska lisä, jossa voittaminen on todellista sattumankauppaa. Mahdollinen tapahtuma, jonka puolesta voi lyödä vetoa, voi olla esimerkiksi kuljettajan keskeyttäminen. Tätä vedonlyöntimuotoa ei kuitenkaan suositella ainoaksi veikkauskohteeksi, sillä tässä urheilumuodossa voi tunnetusti tapahtua mitä tahansa.

Moottoriurheilun pääsarjat

Moottoriurheilun vedonlyöntiä aloitettaessa on tärkeä päättää, minkä lajin kisoihin alkaa panostaa. Vaikka kyseessä olisikin autourheilu yleisesti, on esimerkiksi rallin ja NASCAR-autoilun välillä suuria eroja. Tärkeimmät pääsarjat ovat:

  • Formula 1-sarja ei Suomessa esittelyitä kaipaa. Formula 1-sarja on maailman seuratuin moottoriurheilusarja, joka koostuu noin kahdestakymmenestä osakilpailusta. Kausi kestää vuosittain keväästä marras-joulukuuhun. Formula 1-sarjassa talleilla on kaksi kuljettajaa, ja tärkeimmässä osassa ovat kuljettajien henkilökohtainen pistesaldo ja valmistajien eli tallien omat pistesaldot kauden aikana.
  • Yhdysvaltalainen NASCAR on ovaalin muotoisella radoilla käytävä perinteinen moottoriurheilulaji, jonka kilpailuja järjestetään vuoden aikana yli 1500 kappaletta. Kisoja käydään lähes vuoden ympäri, mikä hyödyttää pitkäaikaista vedonlyöntiä. Koska kisa ajetaan eri pituisilla, mutta saman muotoisilla radoilla, on esimerkiksi mahdollisten ohituspaikkojen määrä kohtuullisen vähäinen. NASCAR:ssa ohitustilanteet tapahtuvatkin usein samoissa kohdissa kisapaikasta riippumatta.
  • Rallin tärkein sarja eli rallin MM-sarja on osakilpailuihin jaettu moottoriurheilusarja, jossa ajetaan kansainvälisesti osakilpailuja hyvin erilaisissa olosuhteissa. Sarjan osakilpailuihin kuuluu perinteisesti myös Jyväskylän MM-ralli Suomessa. Muihin moottoriurheilusarjoihin verrattuna rallikilpailut koostuvat eri etapeilla ajettavista erikoiskokeista. Rallin maailmanmestaruussarja on tunnettu myös näyttävistä ulosajoista ja erikoiskokeiden keskeytymisistä. Koska rallia ajetaan ulkoilmassa erilaisilla maaperillä, kisatuloksiin vaikuttavat keskeisesti myös maan pintamateriaali, kuten sora, asfaltti tai lumi, sekä vallitsevat sääolosuhteet.
  • Moto GP:n on moottoripyörillä käytävä moottoriurheilukilpailu, jonka eri luokkia ovat MotoGP-1, MotoGP-2 ja MotoGP-3 luokat. Kisoja ajetaan 18 kappaletta eri sarjoissa.

Vedonlyöntistrategiat tiivistetysti

Autourheilun vedonlyönnissä käytetään tavallisia strategioita. Yksi tärkeimpiä strategioita on tilastojen käyttö. Jopa yksittäisillä tekijöillä saattaa olla kuljettajan suoritukseen suuri painoarvo, joten dataa kannattaa hyödyntää niin paljon kuin siitä vain saa irti.

Kilpailuviikonlopuista annetaan erikseen erilaisia katsauksia, joissa kerrotaan tärkeitä asioita kilpailuun liittyen. Tällaisia ovat esimerkiksi sääolosuhteet, voittajasuosikit, aikaisempien vuosien saman radan kilpailujen tulokset sekä tallien strategia, kuten rengasvalinnat ja aika-ajojen tulokset. Kuljettajien suoriutumisessa tärkeimmässä asemassa ovatkin juuri aika-ajot, ja niiden perusteella määräytyvä lähtöjärjestys. Koska radat ovat kapeita, ja lähtö tapahtuu samanaikaisesti, on ohittaminen usein hankalaa. Ensimmäiset lähtösijat tuovat ajajalle merkittävän edun. Tämä on syytä pitää mielessä pohtiessa omaa viikonlopun voittajasuosikkia.

Blackdiamond.fi johdattaa moottoriurheilun saloihin

Blackdiamond.fi on vuonna 2018 perustettu moottoriurheiluun keskittyvä sivusto, joka tarjoaa alan seuraajille tietoa moottoriurheilun eri lajeista, kuljettajista ja kilpailuista. Artikkeleissa keskitytään moottoriurheilun perusasioihin, ja pyritään tuomaan uusille seuraajille tietoa moottoriurheilun eri puolista.

Mistä seurata moottoriurheilua?

Vaikka tavalliselle ihmiselle moottoriurheilun harrastaminen voisikin tehdä lompakkoon liian suuren loven, moottoriurheilulajeja pääsee seuraamaan helposti television eri kanavilta. Moottoriurheilua näyttävät kaikki Suomen pääkanavat eli Yle, MTV ja Nelonen sisarkanavineen. Tämän lisäksi moottoriurheilua näyttää suoratoistopalveluista muun muassa Viaplay. Myös YouTubesta on helppo löytää kiinnostavaa sisältöä moottoriurheilusta. Vaikka netissä seurattavat urheilulajit ja uutisointi ovat viime aikoina keskittyneet paljon elektronisen urheilun ympärille, moottoriurheilu on pitänyt jalansijansa yhtenä Suomen seuratuimmista urheilumuodoista.

Tietoa moottoriurheilun syntyhistoriasta

Moottoriurheilun ensimmäisiä muotoja ovat olleet erilaiset autokilpailut, jotka alkoivat 1800-luvun loppupuolella ensimmäisten polttomoottorien keksimisen yhteydessä. Koska tekniikka oli vielä hyvin kehittymätöntä, eikä nykyisen kaltaisia automerkkejä ollut, ensimmäiset kilpailut olivat lähinnä autojen testauskilpailuja. Niissä karkeloissa ei vielä vauhdilla juhlittu, sillä autojen keskinopeudet olivat hieman yli viisitoista kilometriä tunnissa. Ensimmäiset autourheilukilpailut, joissa kunnolla kisattiin eri autojen välillä, järjestettiin Ranskassa vuonna 1895. Autourheilu levisi Ranskasta nopeasti muualle maailmaan, ennen kaikkea Yhdysvaltoihin, mutta myös muualla Euroopassa seurattiin nopeasti Ranskaa, ja etenkin Iso-Britannialla on nykyään suuri moottoriurheilumaa.

Moottoriurheilulla on ollut alusta asti maine lajina, jossa sattuu ja tapahtuu. Tämä oli alkuaikoina ongelma yleisillä teillä ja maaseudulla järjestetyille kilpailuille, joissa tapahtui paljon kolareita ja keskeytyksiä. Nykyteknologian myötä myös turvallisuuteen voidaan panostaa aivan eri tavalla.

Tavoitteena nopeus, teho ja adrenaliini

Moottoriurheilun suosion syitä ei ole vaikea ymmärtää, ja lajissa on useita tekijöitä, jotka vetävät ihmisiä puoleensa. Kilpailun päätavoitteena on yleensä ajoneuvon maksimaalinen nopeus, mikä onkin kasvanut 15 kilometrin tuntivauhdista jopa yli 300 kilometrin tuntivauhtiin. Hevosvoimat ja teho ovat myös olleet iso ja tärkeä tekijä autojen ja pyörien suorituskyvyssä. Moottoriurheilua seuratessa tehot välittyvät parhaiten kuvaruudulta moottorien jylisevänä äänenä, jonka myötä on helppo päästä mukaan kisatunnelmaan ja eläytyä kuskin rooliin. Adrenaliini kuuluu olennaisena osana moottoriurheilun taikaan, vaikka sitä voikin olla ulkopuolisille vaikea selittää. Moottoriurheilu on siis tehon ja nopeuden juhlaa, jossa tekninen suorituskyky ratkaisee paljon.

Moottoriurheilun eettisyys

Moottoriurheilu tulee kohtaamaan tulevaisuudessa suuria haasteita, kun varakkaimmat sponsorit siirtyvät ympäristöystävällisempien lajien pariin. Asiantuntijat ovat myös ottaneet laajasti kantaa sen puolesta, pitäisikö moottoriurheilu kieltää kokonaan sen ympäristövaikutusten vuoksi. Autoista pyritään kuitenkin tekemään mahdollisimman tehokkaita, ei mahdollisimman kuluttavia. Moottoriurheilu sitä paitsi sisältää myös sähköautosarjoja, joista suosituimpana sähköformulasarja Formula E.

Blackdiamond.fi tarjoaa monipuolista sisältöä

Sivusto tarjoaa useita erilaisia näkökulmia moottoriurheiluun. Sivustolla käydään läpi sekä viimeisimpiä moottoriurheilun uutisia, että lajikatsauksia suomalaisesta näkökulmasta. Sivuston kategoriat on helposti jaettu eri lajien mukaan, ja niiden lisäksi kannattaa seurata etusivulle päivittyviä uutisia. Vaikka moottoriurheilu ei harrastuksena sopisi ihan jokaiselle, nykyisestä laajasta lajivalikoimasta johtuen jokaiselle penkkiurheilijalle löytyy oma lajinsa. Sivustolla julkaistaan artikkeleita sekä formulamaailmasta, kansainvälisistä rallikilpailuista, Moto GP:n moottoripyöräilymaailmasta, että pienemmistä lajeista.

Blackdiamond.fi -sivuston tavoitteena on olla varteenotettava moottoriurheilun sanansaattaja Suomessa, ja tarjota mahdollisuus ymmärtää moottoriurheilua pintaa syvemmältä, vaikka lajit eivät olisikaan ennestään tuttuja. Tarkoituksena on koota yhteen tietoa lajeista, sekä niiden harrastajista ja tapahtumista. Koska sivustolla keskitytään suomalaiseen näkökulmaan, kannattaa seurata myös kansainvälistä uutistarjontaa, mikäli etsii laajempia katsauksia siitä, mitä Suomen rajojen ulkopuolella moottoriurheilussa tapahtuu.

Sivustolle kerätään mahdollisimman monipuolista sisältöä palvelemaan jo kokeneempia moottoriurheilufaneja, mutta samalla myös antamaan tietoa lajien uusille ystäville. Tällä hetkellä sivustolta voi löytää esimerkiksi tietoa rallin historiasta ja suomalaisista kuljettajista, spekulaatioita suunnitteilla olevasta Suomen omasta mahdollisesta F1-osakilpailusta, sekä tietoa amerikkalaisesta autourheilusta Blackdiamondin omasta Nascar-tietopaketista.

Moottoriurheilun seuraaminen sopii kaikille. Kannattaa tutustua sivuston mielenkiintoiseen sisältöön, ja uppoutua nauttimaan moottoriurheilun jännittävästä maailmasta.

Blackdiamond.fi – Tietoa moottoriurheilusta kaikille.