KymiRing pyrkii moottoriurheilun superluokkien tapahtumajärjestäjäksi! Suomen Iitistä on kuulunut viimeisien vuosien aikana iloisia uutisia moottoriurheilun ystäville. Kouvolan lähellä sijaitsevaan Iittiin valmistuva KymiRing-rata on saanut kansainvälisiä moottoriurheilukilpailuja varten hyväksynnän kansainväliseltä autoliitolta FIA:lta ja moottoripyöräliitolta FIM:lta. Moto GP:n kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena ratamoottoripyöräilyn kuninkuusluokan osakilpailuja ajetaan vuosina 2020-2025 Iitissä yhteensä viisi kappaletta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ensimmäisen osakilpailun oli tarkoitus olla kisakalenterissa jo vuonna 2019, mutta kilpailua siirrettiin vähintään vuodella, mikä takaa KymiRingin järjestäjille aikaa valmistautua kilpailuun ja hioa rata parhaimpaan mahdolliseen kuntoon.

Jos Moto GP saadaan Suomeen, niin entä F1?

Suomi tunnetaan maailmalla moottoriurheilun pienenä ihmemaana, mutta F1 -kisoja ei ole täällä nähty, vaikka sellaista onkin joskus suunniteltu kaupunkikilpailun muodossa Helsinkiin legendaarisen Monacon osakilpailun tapaan. Kuitenkin nyt, kun Moto GP saadaan todennäköisesti järjestettyä myös Suomessa, tärkeä kysymys onkin: nähdäänkö KymiRingillä joskus myös F1-osakilpailu?

KymiRingin ominaisuudet

KymiRingin päärata on pituudeltaan 4,6 kilometriä ja se on 12 metriä leveä. Vertailukohtana KymiRingin radalle voidaan muodon ja pituuden perusteella pitää Espanjan Montmelósta löytyvää Barcelonan rataa, joka on ollut kisaohjelmassa vuosina 1991-2018. Myös nykyisestä kisaohjelmasta löytyvä Bahrainin F1-rata on lähes samanmuotoinen. KymiRingin radalta löytyy yhteensä 18 kaarretta, ja kuvaluonnosten perusteella kisassa tulisi olemaan hyvin paljon mielenkiintoisia tilanteita tarjoavia ohituspaikkoja.

Kriteerinä Grade 1 -luokitus

F1-kisaa varten KymiRing tarvitsee kansainväliseltä autoliitolta, FIA:lta, erillisen Grade 1 -luokituksen. Grade 1 -luokitus eroaa alemmista muista luokituksista lähinnä laitteistonsa puolesta, joka ei siis välttämättä tarkoita rataan liittyviä ominaisuuksia, vaan voi koskea esimerkiksi kuljettajien ja median edustajien tiloja, varikkotiloja, katsomokapasiteettia ja kulkuyhteyksiä kisapaikalle.

KymiRingin osalta kulkuyhteydet tarkoittavat lähinnä etäisyyttä pääkaupunkiseudulle ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Iitissä sijaitsevalta radalta pääsee Helsinkiin alle kahdessa tunnissa. Tavallisesti F1-kisapaikoissa on katsomopaikkoja yli 100 000 kappaletta, kun taas KymiRingissä on katsomopaikkoja noin 35 000, jonka päälle on erikseen maisemapaikat. Suomen osakilpailun kilpailuvalttina voidaan pitää juuri luonnon läheisyyttä ja maisemapaikkojen runsasta lukumäärää, sillä monesta paikasta näkee suurimman osan radasta. KymiRing onkin tällä hetkellä Pohjoismaiden ainoa rata, jolle FIA on myöntänyt Grade 1 -luokituksen.

Sääolosuhteet haasteena

F1-sarja ajetaan pääsääntöisesti maaliskuusta joulukuun alkuun. Suomen sääolosuhteet tekisivät maailman pohjoisimpana järjestettävän F1-kilpailun aikatauluttamisesta haasteellista. Voisi kuvitella, että parhaimpana ajankohtana Suomessa tälle moottoriurheilun suurtapahtumalle olisi loppukesä tai alkusyksy, sillä kesäkaudella kilpaillaan yleisesti myös muut Euroopan kisat. Esimerkiksi Unkarin Hungaroringin kisa on tavallisesti heinäkuun loppupuolella, jolloin Suomen kisaviikonloppu sijoittuisi luultavasti elo-syyskuulle. Ensimmäinen Moto GP -kisa ajetaan KymiRingillä luultavasti heinäkuussa 2020.

Raha puhuu Formula 1 -kisojen järjestämisessä

KymiRingin rakentamisen ensimmäisen osuuden budjetti on ollut noin 25 miljoonaa euroa, josta kolmasosa pyritään saamaan yksityisten sijoittajien lompakosta. Valtio on avustanut ratakokonaisuuden rakentamisessa noin 7 miljoonan euron omarahoitusehdolla. Puolet tästä moottoriurheilun radan avustuksesta vaatii siis, että yksityisrahoitus toteutuu.

Moto GP -kilpailun järjestäminen maksaa lisensseineen yli viisi miljoonaa euroa per kilpailu. Esimerkiksi Espanjan osakilpailusta maksettiin kuudelta vuodelta 41 miljoonaa euroa vuosina 2011-2017. Vuoden 2010 osakilpailun järjestämisestä arvioitu hyöty talousalueelle oli kuitenkin noin 40 miljoonaa euroa, joten kisan järjestäminen lienee taloudellisesti järkevää. Formula 1 -kisan järjestämisen budjetti on kuitenkin moninkertainen verrattuna Moto GP -sarjaan.

Formulakilpailun eri lisenssimaksujen ja siirrettävän kisainfrastruktuurin rakentaminen voi maksaa kymmeniä miljoonia, ja sopimukset ovat tavallisesti kymmenen vuoden pituisia. Useiden perinteikkäiden formularatojen, kuten Australian GP:n ja Iso-Britannian GP:n järjestäjät ovat tarvinneet isoja valtionavustuksia järjestääkseen kisoja. Onkin kyseenalaista, mistä Suomen GP:lle saataisiin tarvittava rahoitus, sillä katsojien määrä KymiRingillä on hyvin paljon rajoitetumpi isompiin F1-kilpailuihin verrattuna. Myös Suomen F1-tähti Kimi Räikkönen on pohtinut rahoituksen riittävyyttä formulakisojen tuomisessa Suomeen.

Nähdäänkö moottoriurheilun kuninkuusluokka Suomessa?

Nähtäväksi jää, saadaanko F1-sirkus vielä meille pohjoiseen. KymiRingin sijainti ja puitteet antaisivat tälle mahdollisuuden, mutta luultavasti sekä Suomen valtio, että F1-sarjan pääomistajat haluavat nähdä ensin muutaman onnistuneen Moto GP -kilpailun ennen Suomen KymiRingin F1-osakilpailua.