Moottoriurheilu eri muodoissaan on Suomessa erityisen suosittua ja maastamme onkin lähtöisin väkimäärään suhteutettuna erityisen paljon menestyneitä moottoriurheilijoita, kuten Kimi Räikkönen ja Valtteri Bottas. Vaikka osa on sitä mieltä, ettei moottoriurheilu ole urheilua lainkaan, niin monet taas pitävät moottoriurheilua aivan erityisen monipuolisena lajina.

Koko perhe harrastaa

Yllättävän monessa suomalaisperheessä koko perhe on innostunut moottoriurheilusta ja harrastaa sitä yhdessä. Perheen pienimmät saattavat kurvailla karting-radoilla vanhempien osallistuessa kisajärjestelyihin ja pienen kuljettajan sekä auton huoltotoimiin. Joissakin perheissä kaikki perheenjäsenet ajavat ja toisissa taas auton rassaaminen ja tuunaaminen on se tärkein juttu ja harrastuksen ydin. Joissakin perheissä taas perheenjäsenet keskittyvät erilaisten moottoriurheilukilpailujen seuraamiseen ja saattavat reissata niiden perässä ympäri Suomen – tai jopa ulkomaille. Juuri tällaiset esimerkit kertovat siitä, kuinka moninainen harrastus moottoriurheilu parhaimmillaan on ja kuinka monin eri tavoin sitä voidaan harrastaa.

Moottoriurheilu tarjoaa koko perheelle mahdollisuuksia hankkia yhteisiä kokemuksia sekä onnistumisen elämyksiä. Parhaimpia kokemuksia muistellaan perhepiirissä vuodesta toiseen ja ne ovat myös tilaisuuksia oppia uusia asioita sekä tutustua uusiin ihmisiin. On aina upea kokemus, kun pystyy ylittämään itsensä ja onnistuu esimerkiksi saavuttamaan oman uuden ennätysajan. Tai kun saa itse tuunatun auton yltämään erityisen hyvään suoritukseen.

Erilaisia lajeja

Kuten edellä jo todettiin, on moottoriurheilu monin tavoin erityisen monipuolinen harrastus. Sen lisäksi, että moottoriurheilua voidaan lähestyä hyvin monin eri tavoin, löytyy sen piiristä myös hyvin erilaisia lajeja kartingista F1:een. Moni aloittaakin lajin harrastamisen niin sanotusti hieman kesymmistä lajeista, kuten kartingista, ja osa siirtyy näistä lajeista pikkuhiljaa aina vain vaativampiin lajeihin ja vaativammille radoille – päätyypä osa jopa F1-radoillekin.

Kimi Räikkönen on tästä hyvä esimerkki. Hän nimittäin aloitti moottoriurheiluharrastuksensa karting-radoilta, joilla hänen lahjakkuutensa tuli ilmi. Nykyisin hän ajaa moottoriurheilun kuninkuuslajia F1:tä. Uransa aikana Kimi on onnistunut kahmimaan useita voittoja sekä yhden maailmanmestaruuden, joka on vuodelta 2007. Uransa aikana hän on ehtinyt edustaa myös monia talleja, kuten Sauberia, Ferraria sekä Lotusta. Kaikkiaan Kimi on ehtinyt osallistua jo yli 300:n F1-kilpailuun.

Suomi tunnetaan moottoriurheilun pohjoisena suurmaana. Naapurimaista poiketen Suomi on menestynyt useassa eri moottoriurheilulajissa. Meillä on ollut pitkä lista ammattilaisia sekä formulamaailmassa, moottoripyöräilyssä että rallissa. Ralli on kuitenkin ollut yksi ensimmäisiä suuria moottoriurheilulajeja Suomessa. Tämä selittyy hyvin Suomen maantieteellä ja rakenteella. Suomi on ollut pitkään maatalousvoittoinen valtio, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja metsäteitä riittää tuhansia kilometrejä. Ralli on luultavasti kehittynyt muotoonsa samaan tapaan kuin suurin osa muistakin urheilulajeista: nuorisolla on ollut tylsää ja muun tekemisen puuttuessa autoilla on alettu ajaa kilpaa. Suomeen autokilpailut ovat tulleet Ruotsista runsas sata vuotta sitten ja ensimmäisiä autokisoja järjestettiin myös 1900-luvun alkupuolella.

Suomen ensimmäiset rallikilpailut

Ensimmäiset suomalaiset rallikilpailut käytiin Autoliiton edeltäjän Suomen Autoklubin Jyväskylän paikallisosaston järjestämänä vuonna 1951. Jyväskylän ja Keski-Suomen alueella onkin pitkät perinteet rallikisojen järjestäjänä. Nykyinen maailmanmestaruusluokan Suomen kilpailu, tuttavallisemmin Neste Ralli, järjestetään yhä samoilla seuduilla. Nykyaikaisesta järjestelmästä poiketen rallissa ei ollut vastaavaa erikoiskoejärjestelmää, vaan kilpailussa oli kaksi erikoiskoetta. Kisareitti kulki Jyväskylästä Rovaniemelle asti, jonka jälkeen palattiin muiden kaupunkien kautta takaisin Jyväskylään. Jyväskylän Suurajot olivat alun perin karsintakilpailu legendaariseen Monte Carlon ralliin, jota on järjestetty jo vuodesta 1911.

Neste Rallista tulee Suomen moottoriurheilun suurtapahtuma

Vuosien saatossa Jyväskylän ralli on vakiinnuttanut paikkansa rallin maailmanmestaruussarjan yhtenä perinteisistä kilpailupaikoista. Kansainvälisen autoliiton FIA:n järjestämään rallin MM-sarjaan Jyväskylä on kuulunut vuodesta 1973 asti, jolloin virallinen maailmanmestaruussarja aloitettiin. Jyväskylän ralli on vuodesta 1994 järjestetty pääsponsorinsa Nesteen mukaisesti nimellä Neste Oil Rally ja nykyään nimellä Neste Ralli.

Neste Ralli on saanut lukuisia kansainvälisiä tunnustuksia sekä kansainväliseltä autoliitolta että talleilta, ja se on äänestetty 2000-luvulla muutamaan otteeseen maailman parhaaksi MM-ralliksi. Suomalaiset ovat tavallisesti olleet kotikilpailuunsa hyvin valmistautuneita ja Neste Rallin voittajana onkin usein komeillut suomalainen kuski.

Suomalaiset rallikuskit Jyväskylän Suurajoista nykypäivään

Suomalaisten rallikuskien kansainvälinen menestys on saanut alkunsa pitkälle Jyväskylän Suurajojen saamasta kansainvälisestä asemasta. Tämän moottoriurheilun ensimmäisenä suurena suomalaisena supertähtenä voidaan pitää Timo Mäkistä, joka aloitti kansainvälisen uransa osallistumalla Jyväskylän rallitapahtumaan vuonna 1959. Hän tuli kuuluisaksi voittamalla vuonna 1965 sekä Jyväskylän rallin että Monte Carlon rallin. Monte Carlon rallin hän voitti ensimmäisenä suomalaisena.

Vaikka Timo Mäkinen ei urallaan saavuttanut yhtään maailmanmestaruutta, hän on jättänyt jälkensä suomalaiseen rallihistoriaan. Muita tämän ajan suuria rallitähtiä olivat Ralliprofessori-lempinimen saanut Rauno Aaltonen sekä Simo Lampinen. Kyseisiä kuskeja alettiin ulkomaisessa mediassa kutsua lisänimellä Flying finn, jolla tarkoitetaan urheilussa poikkeuksellisen nopeita ja lahjakkaita suomalaisyksilöitä. Rallin maailmanmestaruuden on suomalaisista voittanut ensimmäisenä vuonna 1978 Markku Álen. Kilpailu tunnettiin aikoinaan nimellä FIA Cup. Ensimmäisen nykymuotoisen tallimestaruussarjan voitti vuonna 1981 Ari Vatanen.

Vuodet 1986 – 1993 olivat Juha Kankkusen kulta-aikaa, jolloin hän voitti neljä maailmanmestaruutta. Juha Kankkunen nousi maailmanmestariksi, vaikka ensimmäinen maailmanmestaruus syntyi protestin seurauksena ja Markku Álenilla oli kauden päättyessä kovemmat pistelukemat. Kankkunen voitti lopulta Rallin MM-sarjan vuosina 1968, 1987, 1991 ja 1993. Samaan on yltänyt ainoastaan Tommi Mäkinen. Mäkinen nousi rallikansan ykköseksi voittamalla Someron SM-rallin ja hän pääsi MM-sarjaan vuonna 1987. Tommi Mäkinen voitti ensimmäisen mestaruutensa Subarun tallissa ajamallaan Mitsubishin Lancer-autolla. Samalla autolla hän voitti myös seuraavat mestaruutensa vuosina 1997 – 1999.

Juha Kankkusen ja Tommi Mäkisen jälkeinen aika

Tommi Mäkisen jälkeen suomalaisia ei ole nähty MM-rallin voittajina Marcus Grönholmia lukuun ottamatta. Kuitenkin suomalaiset ovat menestyneet rallissa hyvin taistelemalla mitalisijoista ja kokonaispistemäärissä sijoittumalla viiden parhaimman joukkoon useimpina vuosina.

2010-luvulla suurimpia suomalaisia rallitähtiä ovat olleet Jari-Matti Latvala, Juho Hänninen ja Esapekka Lappi, josta etenkin Lappi kuuluu Suomi-rallin suuriin toivoihin, sillä hänellä on nuoren ikänsä puolesta useita ajovuosia vielä edessä. Kauden 2018 aikana sekä Latvala että Lappi ovat molemmat ajaneet Toyotan tehdastiimissä, ja he ovat artikkelin kirjoitushetkellä kokonaispisteissä viiden parhaan joukossa.

KymiRing pyrkii moottoriurheilun superluokkien tapahtumajärjestäjäksi! Suomen Iitistä on kuulunut viimeisien vuosien aikana iloisia uutisia moottoriurheilun ystäville. Kouvolan lähellä sijaitsevaan Iittiin valmistuva KymiRing-rata on saanut kansainvälisiä moottoriurheilukilpailuja varten hyväksynnän kansainväliseltä autoliitolta FIA:lta ja moottoripyöräliitolta FIM:lta. Moto GP:n kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena ratamoottoripyöräilyn kuninkuusluokan osakilpailuja ajetaan vuosina 2020-2025 Iitissä yhteensä viisi kappaletta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ensimmäisen osakilpailun oli tarkoitus olla kisakalenterissa jo vuonna 2019, mutta kilpailua siirrettiin vähintään vuodella, mikä takaa KymiRingin järjestäjille aikaa valmistautua kilpailuun ja hioa rata parhaimpaan mahdolliseen kuntoon.

Jos Moto GP saadaan Suomeen, niin entä F1?

Suomi tunnetaan maailmalla moottoriurheilun pienenä ihmemaana, mutta F1 -kisoja ei ole täällä nähty, vaikka sellaista onkin joskus suunniteltu kaupunkikilpailun muodossa Helsinkiin legendaarisen Monacon osakilpailun tapaan. Kuitenkin nyt, kun Moto GP saadaan todennäköisesti järjestettyä myös Suomessa, tärkeä kysymys onkin: nähdäänkö KymiRingillä joskus myös F1-osakilpailu?

KymiRingin ominaisuudet

KymiRingin päärata on pituudeltaan 4,6 kilometriä ja se on 12 metriä leveä. Vertailukohtana KymiRingin radalle voidaan muodon ja pituuden perusteella pitää Espanjan Montmelósta löytyvää Barcelonan rataa, joka on ollut kisaohjelmassa vuosina 1991-2018. Myös nykyisestä kisaohjelmasta löytyvä Bahrainin F1-rata on lähes samanmuotoinen. KymiRingin radalta löytyy yhteensä 18 kaarretta, ja kuvaluonnosten perusteella kisassa tulisi olemaan hyvin paljon mielenkiintoisia tilanteita tarjoavia ohituspaikkoja.

Kriteerinä Grade 1 -luokitus

F1-kisaa varten KymiRing tarvitsee kansainväliseltä autoliitolta, FIA:lta, erillisen Grade 1 -luokituksen. Grade 1 -luokitus eroaa alemmista muista luokituksista lähinnä laitteistonsa puolesta, joka ei siis välttämättä tarkoita rataan liittyviä ominaisuuksia, vaan voi koskea esimerkiksi kuljettajien ja median edustajien tiloja, varikkotiloja, katsomokapasiteettia ja kulkuyhteyksiä kisapaikalle.

KymiRingin osalta kulkuyhteydet tarkoittavat lähinnä etäisyyttä pääkaupunkiseudulle ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Iitissä sijaitsevalta radalta pääsee Helsinkiin alle kahdessa tunnissa. Tavallisesti F1-kisapaikoissa on katsomopaikkoja yli 100 000 kappaletta, kun taas KymiRingissä on katsomopaikkoja noin 35 000, jonka päälle on erikseen maisemapaikat. Suomen osakilpailun kilpailuvalttina voidaan pitää juuri luonnon läheisyyttä ja maisemapaikkojen runsasta lukumäärää, sillä monesta paikasta näkee suurimman osan radasta. KymiRing onkin tällä hetkellä Pohjoismaiden ainoa rata, jolle FIA on myöntänyt Grade 1 -luokituksen.

Sääolosuhteet haasteena

F1-sarja ajetaan pääsääntöisesti maaliskuusta joulukuun alkuun. Suomen sääolosuhteet tekisivät maailman pohjoisimpana järjestettävän F1-kilpailun aikatauluttamisesta haasteellista. Voisi kuvitella, että parhaimpana ajankohtana Suomessa tälle moottoriurheilun suurtapahtumalle olisi loppukesä tai alkusyksy, sillä kesäkaudella kilpaillaan yleisesti myös muut Euroopan kisat. Esimerkiksi Unkarin Hungaroringin kisa on tavallisesti heinäkuun loppupuolella, jolloin Suomen kisaviikonloppu sijoittuisi luultavasti elo-syyskuulle. Ensimmäinen Moto GP -kisa ajetaan KymiRingillä luultavasti heinäkuussa 2020.

Raha puhuu Formula 1 -kisojen järjestämisessä

KymiRingin rakentamisen ensimmäisen osuuden budjetti on ollut noin 25 miljoonaa euroa, josta kolmasosa pyritään saamaan yksityisten sijoittajien lompakosta. Valtio on avustanut ratakokonaisuuden rakentamisessa noin 7 miljoonan euron omarahoitusehdolla. Puolet tästä moottoriurheilun radan avustuksesta vaatii siis, että yksityisrahoitus toteutuu.

Moto GP -kilpailun järjestäminen maksaa lisensseineen yli viisi miljoonaa euroa per kilpailu. Esimerkiksi Espanjan osakilpailusta maksettiin kuudelta vuodelta 41 miljoonaa euroa vuosina 2011-2017. Vuoden 2010 osakilpailun järjestämisestä arvioitu hyöty talousalueelle oli kuitenkin noin 40 miljoonaa euroa, joten kisan järjestäminen lienee taloudellisesti järkevää. Formula 1 -kisan järjestämisen budjetti on kuitenkin moninkertainen verrattuna Moto GP -sarjaan.

Formulakilpailun eri lisenssimaksujen ja siirrettävän kisainfrastruktuurin rakentaminen voi maksaa kymmeniä miljoonia, ja sopimukset ovat tavallisesti kymmenen vuoden pituisia. Useiden perinteikkäiden formularatojen, kuten Australian GP:n ja Iso-Britannian GP:n järjestäjät ovat tarvinneet isoja valtionavustuksia järjestääkseen kisoja. Onkin kyseenalaista, mistä Suomen GP:lle saataisiin tarvittava rahoitus, sillä katsojien määrä KymiRingillä on hyvin paljon rajoitetumpi isompiin F1-kilpailuihin verrattuna. Myös Suomen F1-tähti Kimi Räikkönen on pohtinut rahoituksen riittävyyttä formulakisojen tuomisessa Suomeen.

Nähdäänkö moottoriurheilun kuninkuusluokka Suomessa?

Nähtäväksi jää, saadaanko F1-sirkus vielä meille pohjoiseen. KymiRingin sijainti ja puitteet antaisivat tälle mahdollisuuden, mutta luultavasti sekä Suomen valtio, että F1-sarjan pääomistajat haluavat nähdä ensin muutaman onnistuneen Moto GP -kilpailun ennen Suomen KymiRingin F1-osakilpailua.

Moottoriurheilu ja vedonlyönti ovat kulkeneet käsi kädessä heti siitä lähtien, kun ihmiset ovat alkaneet ajaa kilpaa. Vedonlyönnin näkökulmasta moottoriurheilussa on omat erikoispiirteensä, sillä muuhun urheiluun verrattuna moottoriurheilussa korostuvat tallien kuljettajavalinnat ja strategia, sekä ajoneuvon yksityiskohdat ja sääolosuhteet. Kyseessä on välineurheilun ääripää, ja kuljettajien sijoitukset ovat verrannollisia tallien budjetteihin ja käytössä olevaan tekniikkaan, koska ajoneuvoja koskeva säännöstö muuttuu lähes vuosittain. Vedonlyönnissä on poikkeuksetta etulyöntiasema sillä, joka ymmärtää lajin peruselementtien lisäksi myös perusteet ajoneuvojen tekniikasta, tallien yleisestä strategiasta ja tallien sisäisen nokkimisjärjestyksen aiheuttamista kuljettajavalinnoista kisan aikana. Vedonlyöntisivuista esimerkiksi suomalaisten suosima Unibet tarjoaa laajasti vedonlyöntiä Moottoriurheilu-osiossaan.

Vedonlyöntikohteita moottoriurheilussa

Moottoriurheilussa vedonlyönti tapahtuu hyvin suoraviivaisesti, koska lopputulokset ovat kuljettajakohtaisesti tarkkaan määriteltyjä ja pistelasku yksinkertaista. Voittajan puolesta veikkaaminen on perinteinen vedonlyöntimuoto, jossa lyödään vetoa kuljettajan tai tallin voitosta tietyssä kilpailussa. Moottoriurheilussa ei tunneta tasapelin mahdollisuutta, jolloin kertoimissa veikataan aina voittajan tai voittajien puolesta.

Kauden mestaruus ratkaistaan osakilpailujen voittojen ja pistesijojen perusteella. Voittaja on luonnollisesti se, joka kerää kauden aikana eniten pisteitä. Tallimestaruus on sama kuin kuljettajien mestaruus, mutta koska useimmilla talleilla on monta eri edustajaa, veikataan tässä kuskien yhteispistemäärän perusteella kauden kokonaisvoittajaa.

Kuljettajien välisessä sijoituksessa veikataan kahden tai useamman eri kuljettajan keskinäistä järjestystä joko yksittäisessä kilpailussa tai kokonaiskilpailussa.

Vedonlyönti tapahtumien mukaan

Moottoriurheilussa on mahdollista veikata myös tietyn tapahtuman todennäköisyyden mukaan. Mikä onkin virkistävä vaihtoehto ja olisi mielenkiintoinen lisä miesten jalkapallon em 2020 -turnaukseenkin. Tämä vedonlyönnin muoto on hauska lisä, jossa voittaminen on todellista sattumankauppaa. Mahdollinen tapahtuma, jonka puolesta voi lyödä vetoa, voi olla esimerkiksi kuljettajan keskeyttäminen. Tätä vedonlyöntimuotoa ei kuitenkaan suositella ainoaksi veikkauskohteeksi, sillä tässä urheilumuodossa voi tunnetusti tapahtua mitä tahansa.

Moottoriurheilun pääsarjat

Moottoriurheilun vedonlyöntiä aloitettaessa on tärkeä päättää, minkä lajin kisoihin alkaa panostaa. Vaikka kyseessä olisikin autourheilu yleisesti, on esimerkiksi rallin ja NASCAR-autoilun välillä suuria eroja. Tärkeimmät pääsarjat ovat:

• Formula 1-sarja ei Suomessa esittelyitä kaipaa. Formula 1-sarja on maailman seuratuin moottoriurheilusarja, joka koostuu noin kahdestakymmenestä osakilpailusta. Kausi kestää vuosittain keväästä marras-joulukuuhun. Formula 1-sarjassa talleilla on kaksi kuljettajaa, ja tärkeimmässä osassa ovat kuljettajien henkilökohtainen pistesaldo ja valmistajien eli tallien omat pistesaldot kauden aikana.
• Yhdysvaltalainen NASCAR on ovaalin muotoisella radoilla käytävä perinteinen moottoriurheilulaji, jonka kilpailuja järjestetään vuoden aikana yli 1500 kappaletta. Kisoja käydään lähes vuoden ympäri, mikä hyödyttää pitkäaikaista vedonlyöntiä. Koska kisa ajetaan eri pituisilla, mutta saman muotoisilla radoilla, on esimerkiksi mahdollisten ohituspaikkojen määrä kohtuullisen vähäinen. NASCAR:ssa ohitustilanteet tapahtuvatkin usein samoissa kohdissa kisapaikasta riippumatta.
• Rallin tärkein sarja eli rallin MM-sarja on osakilpailuihin jaettu moottoriurheilusarja, jossa ajetaan kansainvälisesti osakilpailuja hyvin erilaisissa olosuhteissa. Sarjan osakilpailuihin kuuluu perinteisesti myös Jyväskylän MM-ralli Suomessa. Muihin moottoriurheilusarjoihin verrattuna rallikilpailut koostuvat eri etapeilla ajettavista erikoiskokeista. Rallin maailmanmestaruussarja on tunnettu myös näyttävistä ulosajoista ja erikoiskokeiden keskeytymisistä. Koska rallia ajetaan ulkoilmassa erilaisilla maaperillä, kisatuloksiin vaikuttavat keskeisesti myös maan pintamateriaali, kuten sora, asfaltti tai lumi, sekä vallitsevat sääolosuhteet.
• Moto GP:n on moottoripyörillä käytävä moottoriurheilukilpailu, jonka eri luokkia ovat MotoGP-1, MotoGP-2 ja MotoGP-3 luokat. Kisoja ajetaan 18 kappaletta eri sarjoissa.

Vedonlyöntistrategiat tiivistetysti

Autourheilun vedonlyönnissä käytetään tavallisia strategioita. Yksi tärkeimpiä strategioita on tilastojen käyttö. Jopa yksittäisillä tekijöillä saattaa olla kuljettajan suoritukseen suuri painoarvo, joten dataa kannattaa hyödyntää niin paljon kuin siitä vain saa irti.

Kilpailuviikonlopuista annetaan erikseen erilaisia katsauksia, joissa kerrotaan tärkeitä asioita kilpailuun liittyen. Tällaisia ovat esimerkiksi sääolosuhteet, voittajasuosikit, aikaisempien vuosien saman radan kilpailujen tulokset sekä tallien strategia, kuten rengasvalinnat ja aika-ajojen tulokset. Kuljettajien suoriutumisessa tärkeimmässä asemassa ovatkin juuri aika-ajot, ja niiden perusteella määräytyvä lähtöjärjestys. Koska radat ovat kapeita, ja lähtö tapahtuu samanaikaisesti, on ohittaminen usein hankalaa. Ensimmäiset lähtösijat tuovat ajajalle merkittävän edun. Tämä on syytä pitää mielessä pohtiessa omaa viikonlopun voittajasuosikkia.